No, sehän on Rakkauspakkauksen ensimmäinen hammas!
Kutina ja siitä johtuva nitkutus alkoi jo lokakuun alkupuolella ja erikoishammashoitajastävämme totesikin jo tuolloin, että Rakkauspakkaukselle näyttäis olevan tulossa alas kohta hampaita. Nuhaa oli koko syksyn enemmän ja vähemmän ja ajoittain laitoin sen avoimen päiväkodin piikkiin, ajoittain tulevien hampaiden. Syytä ei koskaan tietty saatu selville, koska avoimesta oltiin 'lomalla' joulun aika ja silloinhan juuri se eka hammaskin tuli. Ihan kuin ei olis ollut kiva nukkua hyvin jouluna?!
Noin kaksi viikkoa ennen ensimmäisen hampaan puhkeamista ruokahalu väheni murulla ihan tyystin...maito upposi rinnasta suht hyvin mutta lusikalla annettavat ruoat eivät kelvanneet. Luulin jo tytölle tulleen lusikkakapinan mutta ei, sekin johtui hampaasta.
Käytös päiväsaikaan muuttui samoihin aikoihin kitiseväksi ja lyhytpinnaiseksi. Syliin haluttiin aina mutta siinäkään ei ollut hyvä olla. Edes lempilelut ja -puuhat eivät vieneet pahaa mieltä kunnolla pois. Syy: hammas.
Meidän tyttöhän on nukkunut alussa erinomaisen hienosti ja viimeiset pari kuukautta kohtalaisen hyvin. Oikeastaan koskaan emme ole saaneet todistaa yökonsertteja, paitsi viime aikoina. Etenkin joulua ennen ja joulun aikaan oli normaalia, että Rakkauspakkaus huusi kaaressa klo 00-02 välillä vaihtelevan ajan. Aloitimme jopa unikoulun mutta syy konserttteihinkin oli hampaassa.
Rakkauspakkaus on aina ollut niin ihanan hymyileväinen, todella aurinkoinen tyttö, jonka suu on jatkuvasti auki hymyilemässä. Oon vitsaillutkin siitä, että mahtaakohan tytön suuhun mennä ens kesänä montakin kärpästä kun suu on aina niin ihanan leveässä hymyssä. MUTTA viimeisinä viikoina Rakkaupakkausta ei ole saanut hymyilemään sitten millään, suu on koko ajan mutrussa ja näyttäisi siltä kuin suussa olisi purkka. Siellä olikin tuleva hammas :)
Sitten tuli 22.12. ilta ja olimme iltapuurolla, joka oli yhtä taistelua (taas). Putsasin tytön suupieliä puurosta ja sattumalta pääsin katsomaan Rakkauspakkauksen suuhun (sinnehän ei ole hetkeen saanut koskea/katsoa) ja sitten näin sen, ikenien alta kuulsi hammas. JEE, syypää kaikelle oli mahdollisesti tässä!
Jännittävä piina päättyi 25.12. aamulla kun Rakkauspakkaus heräsi ja nostin tytön syliini. Tein kaikkeni, että sain sormeni hellästi murun suuhun ja siellä se ihanuus oli, tytön ihan eka hammas :)
Voitte vain kuvitella kuinka hankalaa hampaasta on ollut saada kuvaa, joten tämä kuva on saatu sattumalta kännykällä. Tämän parempaan en pysty, sillä vieläkään sinne suuhun ei ole pääsyä :) Hammasharja tosin on otettu käyttöön ja sitä Rakkauspakkaus tykkää suhia itse omassa suussaan...äiti tietysti ei saisi sitä tehdä.
Koskakohan saadaan kokea nää kaikki ihanat jutut uudestaan, koska vielä olis aika monta hammasta tulematta, huh.
Hammaskeijuterveisin,
Sanni
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!