perjantai 31. tammikuuta 2014

Perjantai-illan texmex-salaatti

Mikäs sen ihanempaa kuin aloittaa viikonloppu maukkaasti Texmex-salaatilla, jonka viime viikonloppuna oma rakas siskoni oli valmistanut!!?? No, ihanempaa oli vielä se, että saimme istuutua nauttimaan tästä herkusta siskon perheen kanssa samaan pöytään ja nauttia viikonlopusta heidän luonaan <3 Ihan parasta! Kiitos teille ihanille!!


Tässä siis lyhykäisesti salaatin ohje, jonka alkuperää en tiedä. Taitaa olla siskoni ystävältä saatu. Ohjeessa ei ole määriä, jokainen tehkööt omaan tarpeeseensa :)


Texmex-salaatti

jauhelihaa
texmex-maustesekoitus esim. SantaMaria
maissilastuja
fetaa
kirsikkatomaatteja
kurkkua
salaatinlehtiä
majoneesia/turkkilaista jugurttia yms.

1. Paista jauhelija ja mausta se.
2. Kuutioi kurkku ja paloittele tomaatit.
3. Pese salaatinlehdet.
4. Yhdistä jauheliha, kurkku, tomaatit ja feta kulhossa. Revi joukkoon salaatti ja murenna maissilastut sekaan.
5. Sekoita koko komeuden joukkoon haluamasi kastike.

Tarjoile esimerkiksi patongin kera.



Mukavaa alkavaa viikonloppua!
Sanni

torstai 30. tammikuuta 2014

Pieni touhuilija

Eilisen illan Katastrofi-ilta -postaus oli niin jäätävä lopetus päivälle, että onneksi tälle torstaille on jotain mukavempaa katsottavaa tänne blogin puolelle.

Kuinka söpö tuo meidän touhottaja onkaan :)



Huomasin myös eilen, että ensimmäinen ylähammaskin on jo puhjennut :)

Ihanaa torstaita!

keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Katastrofi-ilta

Eilinen oli totaalinen katastrofi-ilta! Huh, huh ja huh. Onneksi selvittiin hengissä ja ehjin nahoin.

Oltiin tulossa alkuillasta ystävän luota, minä ja Rakkauspakkaus kahdestaan autolla. Alla meillä oli appivanhempien vanha Pösö, joka on juuri muutama viikko sitten saatu mulle ja tytölle 'kauppakassiksi' että pääsemme arkena myös vähän pidemmille reissuille. Pikkunen nukkui tyytyväisenä omassa istuimessaan takapenkillä ja minä mietin tyytyväisenä kuinka kiva päivä olikaan ollut. Ajelimme motaria ja tulimme pikkasen yli klo 18 motarin ulostulorampille ja jäin kolmion taakse odottelemaan, että vasemmalta tuleva auto menee ohi. Tuolla tiellä kun saa ajaa 80 km/h ja keli oli jäinen päätin jättää kunnon raon enkä lähteä yrittämään sutimaan liian tiukkaan väliin. Tästä asiasta oli juuri J:n kanssa keskusteltu aamulla kun J terotti mulle huolehtivaan perheenisän tyyliinsä, että muistaisin kuinka liukasta ulkona on :) Ja niinhän mä muistin! 

Olin nojautunut eteenpäin ja kiertänyt vartaloni siten, että näin hyvin vasemmalle hieman viistoon. Risteyksessä pitää ajaa suht pitkälle, jotta näkyvyys vasemmalle on tarpeeksi hyvä eikä oikealle kääntyville ole mitään liittymiskaistaa vaan kolmion takaa lähdetään suoraan kovaa ajavan liikenteen sekaan. Eli lähtemiseen tarvitaan pikkasen enemmän aikaa, etenkin näin talvisella kelillä.

Niinpä siinä odottelin ohitulevaa autoa jalka jarrulla ja yhtäkkiä näin peruutuspeilissä takaa tulevan auton valot ja samalla silmänräpäytyksellä se samainen auto veti to-del-la kovaa suoraan meitä päin! Eipä siinä ehtinyt tekemään mitään. Onneksi jalkani oli jarrulla ettemme joutuneet sen ohiajavan auton alle vaan jäimme suht paikoillemme!

Ensimmäinen ajatukseni oli, että IHANAA, Rakkauspakkaus itkee!! Tiedättekö, vähän samanalainen fiilis kun vauva syntymän jälkeen itkee ekan kerran niin tietää että kaikki on hyvin. Tai ainakin rakas on niin voimissaan, että pystyy itkemään. Toiseksi mietin, että onneksi alla on tämä vanha auto eikä muutamaa viikkoa aikaisemmin ostamamme uusi auto ja kolmanneksi tajusin vasta miettiä, että onneksi olemme vielä menossa risteykseen emmekä ole keskellä sitä vilkasliikenteistä tietä aiheuttaen lisää vaaraa. Niinpä hengitin kerran syvään ja vilkaisin taakseni. Muru huutaa ja sätkii, jes! Sitten voin ajaa auton tien sivuun ja juosta ottamaan hänet syliini. Niin loistava tunne <3

Samaan aikaan taaksemme ajaa huono-onninen mutta onneksi rehti suomalainen mies, joka ensimmäiseksi autosta noustessaan pahoittelee ja sanoo olevansa onnettomuuteen syypää. Hän on huolissaan voinnistamme ja siitä, ettei tyttö palellu. Miehiseen tyyliinsä suree myös suht uutta autoansa ja sen todella surkeaa kohtaloa. Hän juoksee myös risteysalueelle putsaamaan tietä, sillä hänen autonsa etuosa löytyi nyt jäiseltä tieltä tuhansina sirpaleina. 

Tärisemme molemmat jännityksestä, pelosta, huojennuksesta ja todella kylmästä viimasta. Kädet vispaa niin lujaa, ettemme pysty ottamaan kunnolla puhelimella valokuvaa toistemme autoista ja rekkareista. Onneksi jotenkin saamme selvitettyä asiat ja lopulta pääsemme jatkamaan matkaamme kotiin. 'Huh, enää 10 minuuttia ajomatkaa', ajattelin. Kotimatkalla iskee itku ja kotipihassa istun muutaman sekunnin ratin takana syvään hengittäen ja koitan rauhoittua. Tyttö itkee mutta rauhoittuu kun saan hänet syliini. Mieskin saapuu pian kotiin ja teemme jatkosuunnitelman. Ensiapuun pitää mennä näyttäytymään mutta ensin pitää pikkuselle antaa ruokaa. 

Ilta vierähti mukavasti ensiavussa. Onneksi tyttö oli iloinen ja tohukas vaikka nukkumaanmeno venyi puoli yhteentoista illalla. Enpä muista olisiko hän oikein koskaan valvonut niin myöhään. Hänhän on aina mennyt aikaisin yöunille, jo ihan pienenäkin. Hyvin näytti jaksavan ja itse asiassa seuraavanakin iltana tyttö höpötti ja touhotti omassa sängyssään klo 22.10 asti! Tarkoittaako tää nyt sitä, että meidän täytyy alkaa pidentämään murun iltaa? En nyt ehkä kuitenkaan vielä lähtis siihen...

Onnettomuuspäivän iltana, sitä seuranneena yönä ja päivänä tarkkailin Rakkauspakkausta todella haukkana ja kaikki tuntuu olevan tytöllä kunnossa. On ihan oma itsensä eikä ole itkuinen ollenkaan. ONNEKSI!!!!!! <3

Itsellä etenkin oikea puoli on kipeä ja jumissa. Lonkka, häntäluu, selkä, olkapää ja hartiat ja niska sattuvat mutta se taitaa olla enemmän kuin normaalia tuollaisen tällin jäljiltä.

Auto käytiin arvioituttamassa korjaamolla ja hmm...katsotaan kuinka ja koska siitä saadaan meille uudestaan 'kauppakassi'. Auton koko takaosa on siirtynyt 3 cm sisäänpäin :( Tarvitsemme murulle myös uuden istuimen, sillä vanhasta oli törmäyksessä mennyt toinen turvavöistä rikki! Aika hurjaa mun mittakaavassa.

MUTTA tää kaikki on onneksi vaan materiaa ja me selvittiin ehjin nahoin! Myös se saman paikkakunnan mies, joka harmittavasti oli töistä kotiin ajaessaan ehkä niin väsynyt työpäivänsä päätteeksi että ajoi lujaa puskuriimme. Meillä kaikilla oli aikas monta suojelusenkeliä mukana!

Turvallisia kotimatkoja teille kaikille rakkaille!
Sanni

8kk neuvolakuulumisia

Rakkauspakkaukselle tuli 8kk mittariin jo viime viikon perjantaina mutta neuvolassa käväistiin vasta tänään. Kirjoittelimme murullemme äidin ja isin kirjeen viime viikon puolella. Kirjeessä muisteltiin mennyttä kuukautta ja ihailtiin tytön taitoja. Pääset kirjeeseen täältä.

Aamupäivä vierähti neuvolassa ja sinne tuli eilisen katastrofi-illan takia todellinen hoppu (siitä pian lisää). 8kk-neuvola ei olekaan ihan tavallinen neuvola kahdesta syystä! Ensinnäkin tämä oli ensimmäinen kerta kun neuvolakäynneissä oli kahden kuukauden tauko eli viimeksi kävimme näyttäytymässä puolivuotisneuvolassa. Nyt on taas kahden kuukauden tauko eli seuraava neuvola on sitten 10kk:n iässä. Se onkin vapaaehtoinen käynti mutta tietysti me nyt sinne halutaan mennä. Olishan se hassua ajatella, että seuraavan kerran mentäis näytille vasta kun meidän pikkunen on jo 1v!! Toisekseen, tämä käynti olikin oikeastaan käynti neuvolalääkärillä. Viimeksi neuvolalääkärillä käytiin 4kk:n iässä. Eli kaikenlaista uutta oli ilmassa, vielä tietysti sekin, että kävimme ekaa kertaa neuvolalääkärillä täällä uudella kotipaikkakunnallamme eli lääkäri oli meille ihan uusi tuttavuus. Koska mentiin ekaa kertaa sinne lääkärille, mentiinkin sitten eka väärään paikkaan :( Ei ollut meidän neukkutäti muistanut kertoa minne mennä. No, onneksi ehdittiin omalle ajallemme.

Rakkauspakkauksen 8kk mitat (suluissa 6kk mitat):
paino  9200 g (8400 g)
pituus  69,5 cm (66,5 cm)
pipo  44,8 cm (43,3 cm)

Ohje neuvolakortin kansiin on täältä.
Ensin otettiin nämä perusmittaukset meidän omalla neukkutädillä, jonka jälkeen mentiin tapaamaan lääkäriä. Lääkäri tutki ensin tytön pään, kuunteli sydämen lyönnin ja keuhkot sekä masun ääniä, tutki muutenkin koskettamalla ympäri kroppaa ja sen koko ajan piti Rakkauspakkauksen maata selällään. Sen nyt saattaa arvata kuinka paljon siitä tykättiin! Ei siis yhtään :) Onneksi sen jälkeen sai esitellä istumis-, konttausasento- ja seisomistaitoja. Niistä tyttö tykkäsi!!

Ihana pilvikuosinen puuvillakangas on Färg&Formin Moln-kangasta.
Tämän jälkeen tutkittiin näkö ja kuulo sekä pinsettiote. Muuta enpäs nyt muistakkaan enää...mutta lääkäri kyllä totesi, että hienosti kasvaa ja kehittyy ja on iloinen ja tyytyväinen tyttö. Niinhän se meidän muru kyllä onkin!! Niin, ja sitä ihanaa höpinää ja äänten konserttia mitä Rakkauspakkaus sielläkin (kuten yleensä aina) piti ihailtiin kovasti. Tavuttelu on kivaa!!

Terkuin
Sanni

Vauvalahja

Ystäväni sai reilut kaksi viikkoa sitten poikavauvan ja eilen päästiin Rakkauspakkauksen kanssa katsomaan tuota pikkuista tuhisijaa <3 Oma vauva kun on jo 8 kk niin oli aivan ihanaa päästä nuuhkimaan pienokaista!!


Pitihän vauvalle ommella se perinteinen vaunuverho ja samaan syssyyn mätsäävä peitto. Ruskea pilvi on trikoota ja se on ostettu Kestovaippakaupasta. Vihreä tähti on velouria, sitä samaa mitä käytin aikaisemmassakin vaunuverhossa. Vaunuverhon teosta pääset lukemaan tarkempaa ohjeistusta täältä. Tällä kertaa vaunuverho on tehty ilman kanttausta ja mukaan lähti kahdenväriset rinkulat niin sai vauvan äiti päättää kummat haluaa ottaa käyttöön. Itse kun en ollut etukäteen vauvan vaunuja nähnyt niin en tiennyt kumpi väri sopii paremmin.



Prismasta löytyi tuo aivan ihana kortti <3

Terkuin
Sanni

tiistai 28. tammikuuta 2014

Bloggari esittäytyy

Kun blogia on kirjoittanut tasan kaksi kuukautta niin eiköhän olisi korkea aika kertoa myös vähän enemmän itse bloggarista :) Tässä minusta pähkinänkuoressa.

Sanni on...

* ihan kohta 30 v
* ihanan J:n vaimo vuodesta 2012
* rakkaimman Rakkauspakkauksen äiti vuodesta 2013
* filosofian maisteri vuodesta 2008
* asiakaspalvelupäällikkö vuodesta 2010
* kotona äitiyslomalla huhtikuusta 2013
* pian jo hoitovapaalla


Sanni rakastaa...

* perhettään
* ystäviään
* Pepsi Maxia
* kotiaan
* kynttilänvaloa ja takkatulta


Sanni tykkää...

* kotoilusta
* kokkailusta ja leipomisesta
* lastenvaatteista
* kauniista astioista, esineistä ja huonekaluista
* ihanista kankaista
* Jenni Vartiaisesta ja Bruce Springsteenistä
* kaikenlaisesta vanhasta
* punaviinistä ja hyvästä pihvistä
* pilvi- ja tähtikuoseista
* irtokarkeista, etenkin salmiakista
* raskauden myötä myös suklaasta
* ruskean ja harmaan eri sävyistä mutta myös värikkyydestä
* Greyn anatomiasta
* kirjoista
* käsitöistä ja askartelusta


Sanni on luonteeltaan...

* hymyileväinen
* auttavainen
* malttamaton
* itsepäinen
* tarkka
* sosiaalinen
* toimelias


Sanni ei tykkää...

* epärehellisyydestä
* kieroilusta
* sotkuisuudesta
* kirpeistä karkeista
* suomalaisista sketsiohjelmista
* tylsyydestä
* örinämusiikista


Sanni lukee ehtiessään...

* MeNaisia
* Koti ja Keittiötä
* Facebookkia
* Instagrammia
* blogeja
* Iltasanomia netistä
* dekkareita


Sanni haaveilee...

* lomasta
* loputtomasta ajasta hääräillä kaikenlaista
* opiskelemisesta / itsensä sivistämisestä
* onnistumisista ommellessa
* pikkuvessan rempasta
* pikkukakkosesta
* maalämmöstä
* ja toisaalta siitä, että elämä olis aina näin ihanaa kuin se just nyt on!


Ens kerralla sitten jotain muuta kuin omaa napaa!






maanantai 27. tammikuuta 2014

Pieni touhuaja

Tässä pari videota Rakkauspakkauksen tän päivän touhuista. Nää on näitä perusjuttuja meidän arjesta :)

Ensin äidin ja isin pikkudyykkari meidän ruokaillessa...



ja sitten sohvapöytärallia, joka tällä kertaa oli suht maltillista.



Ja sitten vielä vilautus aamupottailuihin :)
Söpöliini!!




Vauhdikasta viikkoa!



lauantai 25. tammikuuta 2014

Kevättalvisukat jämälangoista

Joka talvi se iskee. Nimittäin jokavuotuinen villasukan kutomisvimma. Siihen ei tarvita kuin ne yhdet mutta kuitenkin. Sillä yhdelläkin parilla saa sen vimman taltutettua! Ne yhdet on edes pakko saada kutoa. Ja lapaset ei auta. Sukat ne olla pitää. Tänä talvena kutomisvimmaa on saanut odottaa. Ihan varmasti pakkasten puuttumisen takia. Tai sitten vain laiskuuden vuoksi :) Mene ja tiedä. Nyt on vimma helpottanut vaikkakin nämä tulivat niin kivuttomasti parissa illassa että toisaalta pitäiskö sitä jämälankapussia vieläkin vaan tyhjentää enemmän?


Koska viimeaikana ulkona on paistanut aurinko niin ihanasti että siitä on voinut nauttia jopa sisällä asti kun se paistaa kauniisti (likaisten) ikkunoiden läpi paljastaen kaiken pölyn ja tahmatassun jäljet peileissä ja koska ulkona on lunta, edes vähän, tuli inspis tehdä kevättalvisukat. Tammikuussa :) Joo, oon ajoissa kuten aina mutta tuo keltainen ja valkoinen olivat vaan niin herkullinen yhdistelmä! Olisin mielelläni tehnyt vieläki keltaisemmat sukat ja jättänyt ison valkoisen raidan pois mutta kun keltaista oli vajaa kerä enkä uskaltanut ottaa riskiä ettei se jämäkerä riittäisikään. Lanka on tietysti seiskaveikkaa, mitäs muutakaan.



Viime talvena tehtiin siskon kanssa piiiiitkävartiset sukat ja näiden sukkien jämiähän nämä kaksi väriä olivat. 


Ihanan kevättalviset näistä kyllä tuli <3


Kevättalvea odotellessa pidän aurinkosukkia jo nyt jalassa ja nautin lämpimistä varpaista.

Sanni

perjantai 24. tammikuuta 2014

Rakkauspakkaus 8 kk

Onnea rakas, olet jo 8 kuukautta!! 

Kuluneen kuukauden aikana on tapahtunut vaikka ja mitä! 

Tasan kuukausi sitten vietit ensimmäistä jouluasi ja ainakin meille se oli ikimuistoinen. Ensimmäinen joulusi, ensimmäinen joulu perheenä ja ensimmäinen joulu omassa, uudessa kodissamme.


Kuva täältä.
Heti jouluaaton jälkeen sinulle puhkesi ensimmäinen hammas eikä toistakaan kauaa tarvinnut odotella. Hampaat ovat muuttaneet ulkonäköäsi roimasti ja taitaa suussasikin nyt tuntua aivan erilaiselta kuin ennen. Siihen malliin pitelet huuliasi, kierrät kieltäsi ja maiskuttelet suutasi, että jotain uutta siellä sinunkin mielestä on. Myös hampaiden pesu tuli aamu- ja iltarutiineihimme hampaiden myötä. Useimmiten hammaspesut ovat mielestäsi kivoja hetkiä kunhan saat lopuksi vielä itse harjailla hampaitasi, tutkia harjaa kielellä ja sormilla. Olet kovin suloinen oman violetin harjasi kanssa!



Vietit myös ensimmäisen uuden vuoden tätisi luona äidin kanssa. Et ollut moksiskaan raketeista, nukuit sikeästi jo siinä vaiheessa matkasängyssä. Serkkujen ja heidän kavereidensa kanssa oli mukavaa ja harmi oli lähteä takaisin kotiin kun kukaan ei ollut matkaseurana takapenkillä.

Tammikuussa palattiin takaisin arkeen ja harjoittelit kovaa vauhtia konttaamista ja itse tukea vasten ylös nousemista. Pari kertaahan olit jo aikaisemmin noussut kylvyssä ammeen reunaa vasten ylös mutta tuo temppu ei onnistunut aikaisemmin vaipan kanssa. Viikko ennen 8kk-päivää opit samana päivänä konttaamaan (menemään nelinkontit eteenpäin) sekä nousemaan itse ylös! Olimme haljeta ylpeydestä, niin taisit olla kyllä itsekin ilmeestäsi päätellen :)

Musiikki on sinulle ihan todella iso juttu. Äiti laittaa usein puhelimesta musiikkia ja sinä alat säteilemään, nostat kädet ylös ja hytkyt musiikin tahdissa käsiä vispaten. Harmituskin unohtuu kun musiikki soi.


Kasvuasi ja kehitystäsi on niin ihana seurata. Katselemme usein omia touhujasi salaa. Juttelet jo paljon ja harjoittelet tavuja. Isi yrittää saada sinut sanomaan i-si mutta tällä hetkellä hittinä sinulla on äi-ti. Äitihän tästä tietysti pitää! Olet myös oppinut hienosti tunnistamaan uusia sanoja. Lempparisi taitaa tällä hetkellä olla lamppu. Se kun löytyy melkeinpä mistä vain! Äiti onkin huomannut sinun katsovan usein äitiä suuhun kun äiti puhuu tai toistelee samaa sanaa. Yrität varmasti sisäistää tavuja itseesi.

Talvivaatteiden pukeminen tai ylipäätään selällään makaaminen ei ollenkaan ole juttusi. Inhoat niitä yli kaiken ja kerrotkin sen todella kuuluvasti. Asia tulee varmasti kaikille selväksi mutta harmiksi sitä täytyy vaan välillä laittaa sinut selälleen. Pian jo varmasti seisot itsekin niin tukevasti että pukemista voi tehdä myös seisaaltaan. Istualteen ei pukeminen onnistu, sillä yrität nousta siitä seisomaan ja sitten se pukeminen vasta hankalaa onkin. Joten tahtoa sinulta ainakin löytyy :)

Yöt nukut nykyään melko vaihtelevasti. Mutta toisaalta, onhan sinulla kovasti kaikenlaista menossakin; uusia hampaita tulee ja uudet taidotkin varmasti pitävät sinua liikkeellä myös öisin. Jos saat nukuttua rauhassa, nukut klo 20-08 välin yhdellä syömisellä. Päivisin nukut yleensä kahdet päikkärit, n. klo 11 ja n. klo 16. Joskus täytyy ottaa vielä kolmannet pienet torkut, etenkin jos päivällä et ole saanut nukkua omassa rytmissäsi tai aamu on alkanut jo todella aikaisin.

8kk neuvola onkin tällä kertaa taas lääkärineuvola. Ekaa kertaa sellainen täällä uudella paikkakunnalla. Hauska nähdä uusi lastenlääkärimme. Neuvola on tosin vasta ensi viikolla, joten äiti kirjoittelee neuvolakuulumiset sitten jälkikäteen.

Ihanaa uutta kuukautta rakas! Kiitos, että saamme tutustua maailmaan kanssasi <3




Rakkaudella,
Äiti & isi

torstai 23. tammikuuta 2014

Facebookhaaste osa 1

Faebookissa kiersi heti tammikuun alussa haaste, jossa haluttiin lahjoittaa hyvää mieltä omille facebookystävilleen. Juju oli siinä, että jos halusi itselleen hyvää toiselta piti olla valmis jakamaan hyvää myös viidelle ensimmäiselle omalle facebookystävälleen, joka oli valmis ottamaan saman haasteen vastaan.

Teksti kuului näin:

VIISI ensimmäistä, jotka kommentoivat tätä päivitystä, tulevat saamaan minulta tämän kalenterivuoden aikana yllätyksen – pikkuleipiä, kirjan, äänitteen, postikortin tai jonkin muun yllätyksen (lähetäthän minulle osoitteesi henkilökohtaisella viestillä). Tämä tapahtuu tietysti varoittamatta ja jää nähtäväksi, milloin se tapahtuu. Asianomaisten tulee päivittää tämä sama tarjous omalle seinälleen ja lahjoittaa näin iloa.

Tehkäämme vuonna 2014 kivoja ja rakastettavia asioita toisillemme ilman syytä!


Aloitin ensimmäisen muistamisen tänään. Tein ystävälleni ruttupipon. Pipo tulee toivottavasti tarpeeseen, sillä kuulin että häneltä olisi trikoinen ruttupipo hukkunut/varastettu jumpan aikana. Tekemäni pipon materiaali ei ole perinteistä trikoota vaan sitä ihanaa vihreää tähtivelouria, joustavaa sellaista, josta samaan perheeseen meni myös vaunuverho. Näin äiti ja poika voivat samistella pihalla kulkiessaan :) Pipo on tehty kaksinkertaisesta kankaasta ja ohje on MakaMarr-blogista. Olen tehnyt samaisella ohjeella jo muutaman pipon aikaisemminkin ja ohje on mielestäni ihanan simppeli ja nopsa toteuttaa.


Tässä ihan to-del-la kamala selfie otettuna hämärässä eteisessä itse puhelimella peilin kautta mutta mitä tässä selittelemään...halusinpahan tänne kuvan piposta ´käytössä´.


Tässä sitten vähän parempi otos ihan vaan piposta ja kunnon kameralla :)


Terkuin
Sanni

tiistai 21. tammikuuta 2014

Vauvan ruokapurkin kansi

Kuinka ärsyttävää onkaan kun huomaat vauvan sosepurkin levinneen hoitolaukkuun!! Todella sottaavaa ja ärsyttävää. Siksi olenkin aikaisemmin laittanut kesken jääneet purkit laukussa aina erikseen muovipussiin mutta sekään ei ole kivaa. Menee pusseja ja nekin suttaantuvat helposti sisältä.

Tässä taannoin kun tilasin vaunuverhoihin monitoimirenkaita Laurelinilta katselin mitä muuta pientä hyödyllistä sieltä voisi samoilla postikuluilla tilata. Niinpä löysin Lidodido-merkkiset ruokapurkin kannet. Kannet eivät ole kalliita, sillä yksiväriset maksavat 2 €/kpl ja kuviolliset 2,20 €/kpl eli muutaman tuollaisen voi hyvin satsata :) Yksivärisiin kansiin pääset täältä.


Ostin kolme yksiväristä ja yhden kuviollisen mutta harmikseni kuviot eivät kestäneet tiskikonepesua eli jos haluat kuviosi säilyvän, suosittelen ainoastaan käsipesua. Muuta negatiivista ei näistä olekaan löytynyt ja käytössä nämä ovat olleet jo pari viikkoa.


Kansi on helppo vain painaa kiinni eli siinä ei ole mitään kierteitä. Kiinnitys on melko tiukka eli aukeamaan ne eivät laukussa pääse. Kannet sopivat kaikkiin yleisimpiin lastenruokavalmistajien purkkeihin, ihan niihin perusruokiin mitä meidän markettien hyllyiltä löytyy.


Olen käyttänyt näitä matkoilla sekä kotona jääkaapissa. Eipähän ole tarvinnut laittaa takaisin niitä purkkien kansia, joita ei saa enää ekan kerran avaamisen jälkeen tiiviisti. Pakkaseen en näitä ole laittanut, sitten näitä saisikin olla jo aikamoinen reservi.



maanantai 20. tammikuuta 2014

Pulled pork burgereita myös meidän keittiössä

Pulled pork on yksi niistä ruoista, joita jokainen sen tyyppisestä ruoasta vähänkään kiinnostunut on kokeillut omassa kotikeittiössään jo varmasti vuosi sitten, ellei aikaisemminkin. Mekin olemme puhuneet ja puhuneet sen tekemisestä mutta nyhtöpossuksi suomenkielessä kutsutussa possussa on hommaa. Tai no, sanotaan vaikka että aikaa menee vaikkei tehtävää nyt niin kauheasti ole. Tietysti jos tekee kastikkeet jne. itse alusta lähtien niin silloin aikaa saa menemään vielä enemmän mutta me taidettiin ottaa sellainen kultainen keskitie näissä asioissa :)


Mistä sitten se lopullinen inspis tuli? Ribsit onnistuivat niin hyvin ja coleslawta teki mieli tehdä pian uudestaan ja kaverikin oli onnistunut hyvin pulled porkia tehdessään, joten näistä innostuneena marssin  kauppaan ostamaan kilon köntin kassleria. Ruoan voi tehdä luullisesta lavasta, jolloin tarvitset hiukkasen enemmän tavaraa tai kasslerista. Lapa on rasvaisempaa mutta siinä on siis se luu. Lapaa ei myöskään saa aina kaikista kaupoista, kassleria yleensä on aina tarjolla. Tällä kertaa siis ruokaa hiukkasen parjatusta lihan osasta, joka on mukavan huokeahintaista lihaksi :)

Pulled pork (oma resepti nettireseptejä yhdistellen oman maun mukaan)

Marinadi

½pss Santa Maria BBQrub allround
1rkl Dijon-sinappia
2rkl hunajaa
3tl Poppamiehen Savuomena -kastiketta

1rkl Santa Maria american BBQsauce hickory
½dl Santa Maria american BBQsauce original
½dl vaaleaa balsamikastiketta
loraus ananastäysmehua
loraus Pepsi Maxia
2 valkosipulin kynttä
suolaa (Maldon)
mustapippuria


Edellisenä iltana tehtiin lihan marinadi. Marinadi ja liha laitettiin siis pussiin yöksi jääkaappiin ja ruoanlaittopäivänä pussi otettiin jääkaapista n. tuntia ennen uuniin laittoa lämpeämään. Sitten uuni 225 asteeseen, liha sellaisenaan joko ritilän päälle (ja astia alle) tai suoraan reunalliseen astiaan. Lihaan väriä kuumassa uunissa n. 15-30 minuuttia. Tämän jälkeen ota liha pois uunista, laske uunin lämpötila 100 asteeseen ja sillä välin tee lihalle foliokääre. Aseta liha foliokääreeseen ja kaada marinadia pussista lihan päälle/ympärille. Jätä marinadia hieman myös myöhempää käyttöä varten. Sitten kääre uuniin reunallisessa astiassa n. 7-8 tunniksi tai jopa kauemmin, jos jaksat odottaa :) Hifistelijät käyttää lihamittaria. Tällöin tavoitteena on lihan sisälämpötilaksi saada vähintään 93 astetta. Idea on kuitenkin se, että kun tuon usean tunnin jälkeen liha otetaan pois uunista, avataan käärö ja laitetaan liha reunalliseen astiaan, irtoaa liha kahdella haarukalla revittynä luusta (jos käytti lapaa) tai ylipäätään säikeiksi to-del-la helposti! Ja vain luu jää kokin käteen :) Liha on ehkä parasta hieman isompina säikeinä kuin ihan puruksi revittynä...makuasioita tietysti.



Kun liha on revitty eli pulled jätä se reunalliseen astiaan ja kaada loppu marinadi (n. 2-3dl) lihan päälle (me tehtiin tässä vaiheessa sitä vielä vähä lisää). Lämmitä uuni uudestaan 225 asteeseen ja paahda lihaa kuumassa uunissa vielä n. 15 minuuttia. Tämän jälkeen pulled pork on valmista.


Me syötiin pulled porkkia siis burgereina eli tein itse sämpylää päivällä. Hampparin väliin tehtiin samaa coleslawta, jota syötiin myös ribsien seurana mutta hieman majoneesisempana. Colen ohjeeseen pääset täältä. Sämpyläohje on lainattu Alinan ja Vilman kokkiäidin Vauvaodotus-blogista. Eipä nää ihanuudet paljon muuta seuraksi tarvitsekaan. Ehkä cheddaria, salaattia, sipulia jne. hampurilaisten väliin. Kukin omalla tyylillään sekä tietysti jotain perunaa, bataattia jne. ranskalaisten korvikkeeksi. Uuniperunatkin saattaisivat olla ihan loistavia esim. juustokuorrutteella.

Seuraavana päivänä syötiin loput ruisleivän päällä, vähän niin kuin open burgereina, ja täytyy kyllä sanoa että oli toi pulled pork parempaa ruiseivän kanssa!!! Sitä me molemmat J:n kanssa suositellaan tuon lihan kanssa syötäväksi.

Mukavan kirpsakkaa pakkasviikkoa!
Sanni

perjantai 17. tammikuuta 2014

Kätevä matkasyöttötuoli Totseat

Meidän perhe reissaa aika paljon. En tarkoita ulkomaanmatkoja vaan sellaisia viikonloppureissuja sukulaisten ja kavereiden nurkkiin. Myös ravintoloissa, kahviloissa ja kaikenlaisissa muissa paikoissa tulee käytyä. Yleensä näillä reissuilla tulee ruokailtua, monesti reissussa ollaan useammankin päivän ajan jolloin sylissä syöttäminen ei pidemmän päälle ole käytännöllisin ratkaisu lapsen ruokailuun.


Ihan vauva-aikana ei Rakkauspakkaus tarvinnut omaa paikkaa erikseen ruokapöydässä, sillä vauva oli helppo pitää sylissä, laskea peiton päälle lattialle tai laittaa vaikka sitteriin heilumaan ellei sattunut olemaan juuri samaan aikaan päiväunilla. Nyt kun tyttö istuu jo hienosti ja syö kiinteitä ruokia rintamaidon ohella on tarve muuttunut ja Rakkauspakkaus pitäisi saada turvallisesti mukaan ruokahetkiin.

Sisko ja hänen ystävänsä vinkkasivat mulle matkasyöttötuoleista, sellaisista joita on helppo kuljettaa mukana ja jotka menevät kätevästi pieneen tilaan. Mukavasti nämä sattuvat olemaan myös kivan edullisia vaikka meillä sellaiselle syöttikselle on käyttöä niin paljon että sellaisesta voisi mielellään pulittaakin jo hieman enemmän. Etsin myös mielellään pitkäikäistä tuotetta, sellaista joka soveltuisi nyt ja myös vuoden päästä ellei pitempäänkin.


Tutustuin netissä pariin eri malliin ja koska lähimmässä Lastentarvikkeessa myynnissä oli Totseat-merkkinen syöttötuoliratkaisu päädyin siihen. Syöttiksen ovh oli 29,90 € mutta sain sen -10% vuoden alun kunniaksi alennusmyynneistä :) Netissä kuosivalikoimaa oli vaikka kuinka paljon mutta valitettavasti myymälän tarjonnasta mua mielytti vain tämä yksi kuosi, joka nyt sattuu olemaan kovinkin pinkki. Netistä bongasin kivan näköisen farkkukuosin, joka olisi ollut enemmän minun makuuni.

Totseat sopii 6-30 kuukautisille lapsille, eli käyttöikä on mielestäni pitkä. Rakkauspakkaus on nyt vajaa 8kk ja tuntuu menevän siihen ihan suht hyvin. Kun ajattelee tarkemnin niin puolivuotias vauva voi olla hieman liian lyhyt tuohon malliin ellei sattumalta ole todella pitkäselkäinen. Nytkin kun tuntuu, että tytön kädet tulevat hieman hassusti yläkautta mutta ei tarvitse enää paljoa kasvaa kun malli on todella passeli. Ja koska tätä ei ole tarkoitus käyttää koko ajan ei tuollakaan nyt niin suurta merkitystä ole.


Reissussa tätä ei vielä ole päästy testaamaan, joten järjestin testauksen Rakkauspakkauksen kanssa kotona :)


Tässä ekan kokeilukerran jälkeen plussat ja miinukset:

+ Helppo kasata
+ Menee pieneen tilaan
+ Kulkee kätevässä kangaspussissa
+ On konepestävä
+ Pitkäikäinen
+ Turvallisen tuntuinen
+ Sopii todella useaan tuolimalliin
+ Tästä saa kotiinkin myös yhden extrasyöttiksen lapsivieraita varten

- Kangas voisi olla vettä hylkivä, jotta ei tarvitsisi aina pestä vaan pelkkä pyyhintä kostealla riittäisi


Muuta huonoa en nyt ekan kerran jälkeen keksinyt :) Eli suosittelen lämpimästi!

Tutustu Totseatin kotisivuihin!


torstai 16. tammikuuta 2014

Vihdoinkin!

Tänään se tapahtui, Rakkauspakkaus meni itsenäisesti ekaa kertaa eteenpäin!! On sitä odotettukin <3

Tyttö ei ole ryöminyt ollenkaan kun on vaan halunnut istua, seistä tai kävellä niin hermot on mennyt murulla koko ajan kun ei ole päässyt itsenäisesti eteenpäin sinne minne haluaa. Takaperin Rakkauspakkaus onkin peruutellut jo useamman kuukauden eikä ole hiffannut sitä, että pääseehän kohteeseen myös peruuttamalla :)

Tänään on ollut kitinäpäivä. Näyttää siltä, että alas on tulossa hammas nro 3. Rakkauspakkaus olikin poikkeuksellisesti pikkuisilla kolmansilla päikkäreillä ja sieltä noustua menimme kylppäriin ja laskin tytön laatalle istumaan. Ja niinhän se sitten tapahtui, että lattiakaivo oli tarpeeksi houkutuksena konttaamisen aloittamiselle!! Tähän asti on yritetty houkutella tyttöä eteenpäin kännyköillä, tableteilla ja vaikka millä kielletyllä ja himoitulla mutta lattiakaivohan on kyllä yksi niistä himoituista ja kielletyistä myös. Ei tainnu päikkärit olla kauneusunia vaan jotain ihan muuta tällä kertaa.

Ehkei tätä vielä virallisesti konttaamiseksi tässä videolla voi kutsua mutta eteenpäin siis mennään :) Ja kyllä se konttaamiseksi tämän videopätkänkin jälkeen jo alkoi muuttumaan.

Mukavaa leffailtaa :)



Ja niin ne taidot karttuu, juuri noustiin ekaa kertaa myös itse tukea vasten seisomaan. Ehkä mun kannattaa lopettaa tää kirjoittaminen ettei tyttö yhtäkkiä ala vaikka jo puhumaankin :) Huh.


keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Paukkupakkasella

Pakkaset jatkuvat ja tänään päivällä oli erittäin kaunis auringonpaiste. Onneksi sain hetken omaa rauhaa murun ollessa päikkäreillä niin pääsin fiilistelemään kameran kanssa omalle pihalle. Kuinka kaunis lumi, jää ja valo!

Tältä muuten näytti tänään vaahterapuun alla!