Lauantai aukeni kauniina ja kuulaana syyspäivänä ja meidän perhe päätti suunnistaa yhdessä metsään. Reppuun pakattiin mukaan juotavaa ja evääksi makkaraa ja nakkia. Ei mitään sen kummempia väkerryksiä alettu harkitsemaankaan, jotta päästään pika pikaa matkaan. Ulos piti päästä ja äkkiä, jotta työviikon kiireet ja paineet saadaan karistettua hartioilta mahdollisimman pian.
Suunnattiin ihan ekaa kertaa n. kymmenen minuutin automatkan päässä sijaitsevalle lammelle, jossa internetin mukaan olisi suhteellisen lyhyt kävelymatka lammen ja nuotiopaikan ääreen. Ja matka oli juuri sopiva, loisto juttu!
Vaikka patikointia yhteen suuntaan oli max. 350m oli oikein hyvä juttu, että otimme mukaan tytön rattaat. Parashan olisi tietty ollut jokin kantoväline mutta maasto oli rattaillekin oikein sopivaa. Mennessä tyttö ihmetteli ja tallusti keppi kädessä tarmokkaasti kohti määränpäätä mutta parin tunnin reissun jälkeen ja päikkäriajan jo mentyä oli matka autolle kaikille mukavampi, kun pikkuinen lepäsi rattaissa ja vanhemmat reippailivat takaisin autolle.
Nuotiopaikalla oli Rakkauspakkauksen mielestä niiin jännää! Siellä oli muitakin lapsia, koiria oli yhteensä ainakin kuusi (mun makuun vähän jo liikaakiin) vaikka perheitä kaiken kaikkiaan oli kolme eikä meillä ole koiraa. Ja sitten siellä oli kalliota, käpyjä, laituri, vettä, kiviä, puita, pensaita, keppejä ja kaikkea mitä metsään saattaa kuvitella. Näimme myös peuran, joka tosin viuhahti Rakkauspakkauksen havaintokyvylle hieman liian nopeasti. Oravat ovatkin tällä hetkellä tytön mielestä parhaita bongauskavereita pihalla :) Ja mikä parasta, metsäretken jälkeen tyttö nukkui vaunuissa melkein kolmen tunnin päikkärit...flunssasta huolimatta!
Lähdemme varmasti tänä syksynä metsäretkelle vielä uudestaan. Lähde sinäkin niin takuulla yllätyt :)
Sanni
Hei retkeläiset!
VastaaPoistaMahtavaa,kun olette retkeilleet. Syksy on parhaimmillaan.
iloisia oravanbongausretkiä.
terveisin sieniretkeläinen Suklaa